Jumalan paradokseja

Olen oppinut tuntemaan Jumalan paradoksien Jumalana. Innostun näennäisen mahdottomista tilanteista – sehän merkitsee, että Jumala tuo pian esiin oman ratkaisunsa.

Pulmatilanteissa ajatukseni lähtevät välittömästi liikkeelle kyseenalaistaen tilanteen reunaehdot ja mietin ”entäpä jos…”

Meidän luonnollisen näkökulmamme täytyy tehdä 180 asteen käännös, jos haluamme tavoittaa Jumalan todellisuutta. Paradoksaalinen ajattelu vapauttaa luovuutta ja auttaa löytämään ratkaisuja, joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Se irrottaa tottumuksen raskaista kahleista. Jeesushan vapautti myös sielunelämämme, irti perinteisten ajatusmallien silmälapuista! Hän on Jumala, joka luo jatkuvasti uutta. ”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen”(Gal. 5:1)

Paradoksaalisen ajattelun voiman ovat löytäneet myös monet yrityskehittäjät ja konsultit. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa eivät totutut ratkaisumallit enää toimi. Vaikka kaikki eivät annakaan kunniaa Luoja-Jumalalle, ihmisen ajatusmaailman käsittämätön kapasiteetti todistaa Herrastamme jatkuvasti: ”Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä” (Room. 1:20)

Kautta Raamatun Jumala tuo eteen näitä paradokseja: Antaessaan saa, kadottaessaan löytää, kehuessaan viisauttaan tulee tyhmäksi, pienin on suurin ja suurin on kaikkien palvelija, voima tulee täydelliseksi heikkoudessa – ja tärkeimpänä: kuollessaan saa elää ikuisesti!

Jumala nauraa järkiajattelumme ahtaudelle ja tekee viisaat tyhmiksi. Pyhän Hengen kautta tarjolla olisivat Valtakunnan salaisuudet ja näkymät. Vaatii kuitenkin siviilirohkeutta astua ulos tutuilta reiteiltä vähän tallatuille poluille. Sitä sanotaan myös uskoksi!

Paradoksaalista on sekin, ettei luovuus ja luominen ole hillitöntä sekamelskaa vaan hyvin järjestelmällistä. Kun Jumala loi maailman, tapahtumat etenivät tarkan taivaallisen järjestyksen mukaan.

Sepä onkin innostavaa jokaiselle uskovalle ja rukoilijalle! Jumala tekee luovaa työtään jatkuvasti monin tavoin joka puolella, myös rukoilijoiden ja rukouksen kautta. Rukoillessa kutsumme olematonta olemaan ja rakennamme Jumalan valtakuntaa näkyväksi Luojamme työtovereina. Rukous voi ilmetä myös runon sanoin, sävelin, liikkeenä tai maalarin siveltimen jälkenä.

Ja lopuksi vielä yksi paradoksi haastamaan esirukouksiamme:
”Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä” Matt. 5:44.

Hänen suuruuteensa kätkeytyneenä
Marita Rautio