Sana ja sen väkevyys

Vesiportin aukiolta kuuluu itku ja valitus. Kansa repii vaatteitaan ja hiuksiaan. Synnintunto on käsin kosketeltavaa. Kansa ymmärtää syntisyytensä. Se valittaa ja vaikeroi, on toivoton. Kaikki on menetetty. Jumalan tuomiot odottavat.

Ymmärryksessä piilee kuitenkin uuden alku. Vielä ei ole toivotonta. On mahdollista kääntää kurssi.  Oikaista tiet suoriksi.

Mitä oikein on tapahtunut?

Jerusalemin rakennustyöt olivat jälleen vauhdissa. Babyloniaan karkoitetut saivat jälleenrakentaa taas rakasta kaupunkiaan. Mooseksen laki, Toora, JHVH:n opetukset ja säädökset, oli kaivettu raunioista. Jumalan sana oli löytänyt tiensä takaisin omaisuuskansan käsiin.

Esra, kirjanoppinut, seisoi puukorokkeella ja avasi Tooran koko kansan nähden. Puukoroke oli tehty juuri tätä tarkoitusta varten (Nehemia 8:4). Hän seisoi kansaa ylempänä, ja kun kansa näki Tooran, koko kansa nousi seisomaan.  Mikä esikuva tässä nähdäänkään elävästä Jumalan Sanasta, Jeshuasta. Hän sanoi: ”Kun minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni.” (Joh. 12:32). Hänet nostettiin puuristille roikkumaan, kaiken kansan nähtäväksi. Lopulta Hän nousi kuolleista voittajana, syntiemme kukistajana. Ja niin kuin Mooses korotti käärmeen autiomaassa, niin oli Ihmisen Poika korotettava, jotta jokaisella, joka uskoo häneen, olisi iankaikkinen elämä.

Niin oli sanankin ennalleen asettaminen oleva kansan parissa Jerusalemin jälleenrakennustyössä. Ja niin on oleva meidänkin keskuudessa. Tänä päivänä.

Esra aloitti ylistämällä Herraa. Hän ylisti Kaikkivaltiasta Jumalaa. Se tuli ensimmäisenä. Hän ei vienyt hänelle omia tai kansansa valituksen aiheita, murheita tai vaatimuksia. Hän ymmärsi marssijärjestyksen. Ensin tunnustetaan auktoriteetti. Ensin ylistetään kaiken elämän antajaa, armon Herraa ja Luoja-Jumalaa.

Kansa vastasi : ”Aamen, aamen!” Ja he kumartuivat maahan rukoilemaan Herraa (Neh. 8:6).

He kumartuivat maahan rukoilemaan… Milloin me olemme viimeksi tunnustaneet Herran auktoriteettia tällä tavalla?

Tämän jälkeen vuorossa oli Herran sanan lukeminen.  Ja kansa kuunteli, seisoi paikoillaan, hiljaa. Koko huomio keskittyneenä Kaikkivaltiaan sanaan. Koolla oli läpileikkaus yhteiskunnasta: maaherra Nehemia edustamassa hallintoa, ylipappi ja kirjanoppinut Esra hengellistä johtoa, sekä leeviläiset. He olivat JHVH:n valitsema papisto ja Temppelin palveluhenkilöstö, ”hengelliset vahdit”, Jumalan palvelijat.

He lukivat Jumalan Tooraa selkeästi ja selittivät sitä niin, että luettu ymmärrettiin (Neh. 8:8). Synnintunto sai vallan. Mutta kansa tarvitsi johtajiaan. Tuossa paikassa, tuossa ajan ja ihmiskunnan historian pisteessä lausuttiin ensimmäisen kerran Uudesta Testamentistakin tutut sanat:

”Älkää siis olko murheissanne, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.” (Neh. 8:10)

Esra, Nehemia ja leeviläiset ymmärsivät mihin sana ohjaa. Herran suojaan, pelastuskallion juurelle, armon ja lohdun lähteelle.  Leeviläiset rauhoittivat kansaa (Neh: 8:11). Alkukielen sana rauhoittamiselle on tässä ”hash”, rauhoitella, lohdutella, tyynnytellä kuin pientä lasta.

Tuosta alkoi ilonpito ja juhlat. Kaikki Israelin sukujen päämiehet, myös papit ja leeviläiset, kokoontuivat Esran luo oppiakseen ymmärtämään Tooran sanoja (Neh. 8:13). Kun ennalleenasettamisen prosessi oli saatu käyntiin, kuulutettiin: ”Menkää vuorille ja tuokaa öljypuun, metsäöljypuun… oksia  ja tehkää niistä lehtimajoja, niin kuin on kirjoitettu.” Majoja tehtiin myös Jumalan temppelin esipihoille sekä Vesiportin ja Efraiminportin aukiolle (Neh. 8: 15-16).

Ylistys, sanan lukeminen, katumus, iloitseminen Herrassa, öljypuun ja metsäöljypuun, Israelin ja pakanakansojen uskovien yhteen oksastaminen (Room. 11)…

Kaikki vankeudesta palanneet, koko seurakunta, tekivät lehtimajoja ja asuivat niissä. Näin israelilaiset eivät olleet tehneet sitten Joosuan aikojen, ja kaikkialla vallitsi hyvin suuri ilo. (Neh 8: 17)

Seuraavan kerran tällaisella väkevyydellä, ja vieläpä valtavan paljon suuremmalla, sitä vietetään yhdessä Kuningasten Kuninkaan, Herramme Jeshuan kanssa (Sak. 14:16).

 

Markus Nurmesniemi

Muurinaukossa-rukousarmeija